lauantai 12. tammikuuta 2013

Nimipäiväilyä




Ei ole Ukolla helppoa. Ensin unohdin hänen nimipäivänsä ja samaan syssyyn vielä olin sitä mieltä, että minun pitäisi saada kukkia. Sain kyllä kauniin kimpun ja aavistuksen harmistuneen mielen, kun tajusin, että olin totaalisesti unohtanut. Ukko oli sitten omatoimisesti käynyt kaverin tykönä nimipäiväkahvilla. Minun nimipäivääni ei kyllä ole koskaan unohdettu ja yritinkin sitten paikkailla tilannetta leipomalla mokkapaloja. Toisaalta Ukko on selvästi käyttänyt tilannetta hyväksi ja keskustellut tänään siitä, kuinka vanha meidän auto jo on. Eli jatkoa seuraa.

6 kommenttia :

  1. Onpa ihanan herkkä kimppu! No, kyllä mokkapaloilla pääsee pitkälle! Autokuume on vakava tauti kun siihen ei paljon mikään muu auta kun se auto!

    Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
  2. Hih... heti hyödynnetään tilanne ;)

    VastaaPoista
  3. Mikä tuo vihreä syötävältä näyttävä kukka kimpussa on? Kävimme kesällä ensimmäistä kertaa Reposaaressa ja tuumimme jo, että se voisi olla eläkepäiviemme suojaisa satama:) Rakastuin paikkaan!

    VastaaPoista
  4. Campasimpukka, ei aavistustakaan mikä tuo kasvi on, nyt tarvittas floristia. Tervetuloa vaan Reposaareen, ei tähän paikkaan voi muutakuin rakastua :).

    VastaaPoista
  5. Onneksi anoppi musti nimipäivän.

    VastaaPoista
  6. Hih aika hauska kuitti käyvä kaverilla nimipäiväkaffeilla :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...